Ajattelin kirjoittaa viimeinkin siitä, mistä sain apua kuiviin silmiin silmäleikkauksen jälkeen. Leikkauksesta on nyt jo kolme vuotta, joten joudun hieman pinnistelemään muistiani.
Olen luonteeltani sellainen, että jos kohtaan ongelman, etsin siihen ratkaisuja täyspäiväisesti ja joka puolelta. Sen vuoksi kokeilin varmaan kaikkia mahdollisia keinoja silmien kosteuttamiseen, enkä oikeastaan tiedä, oliko joku yksittäinen asia kaikista vaikuttavin vai paransiko lopulta vain aika kuivuuden. Oli miten oli, tällaisia keinoja kokeilin:
1. Silmätipat
Pahimmassa vaiheessa pelastuksekseni löysin Vita-pos -silmävoiteen. Voide on erittäin paksua rasvaa, ja aluksi tuntui hullulta laittaa sellaista suoraan silmään. Mutta se oikeasti auttaa! Jos silmät tuntuvat kipeiltä, aroilta, herkiltä tai vain todella kuivilta, niin voide rauhoittaa sitä tunnetta. Paras on laittaa sitä yöksi, koska se on hyvin rasvaista. Pahimmassa vaiheessa käytin itse voidetta jopa töissä, jotta pystyn tuijottamaan tietokoneen ruutua 8 tuntia. Se helpotti oloa, mutta ulkonäkö oli sitten toinen juttu, kun rasvaa valui silmien ympärillekin. :D Mielestäni voiteen käyttö tuntui siltä, kuin olisi erittäin kuivaa ihoa rasvannut paksulla voiteella. Erona vain se, että ihon tilalla oli silmät.
Systane -silmätipat olivat sitten toinen kevyempi tapa kosteuttaa silmiä. Niitä käytin leikkauksen jälkeen viikkoja, mutta jossain vaiheessa silmät alkoi ärtyä aineesta ja jouduin etsimään muita tippoja. Sen huomasin, että erilaisia tippoja kannattaa vaihdella ja testata, mikä sopii parhaiten omalle silmälle. Osa silmätipoista (esimerkiksi Bepanthen, joka on ainoa, jota nykyään käytän) ei sopinut yhtään heti leikkauksen jälkeen, koska ne aiheuttivat runsasta kirvelyä tai jopa poltetta. Tunne oli sellainen kuin haavaan olisi laittanut alkoholia.
Yhtään liioittelematta kokeilin varmaan kaikkia apteekin silmätippoja puolen vuoden aikana. Vitsailinkin usein, että jos jään työttömäksi, alan kauppaamaan silmätippoja, koska niistä on niin paljon tietoa ja kokemusta. :D
2. Vitamiinit
Olen ehkä vähän liiankin helposti moniin uskomuksiin hurahtava ihminen, mutta vitamiineilla tuntui olevan hyvä vaikutus silmille. Ostin apteekista erityisesti silmien ja limakalvojen hyvinvointiin tarkoitettuja vitamiineja.
Erityisesti Omega 7 - kaksoistyrniöljykapseli oli erinomainen. Kuten alussa totesin, en tiedä, minkä verran milläkin tuotteella oli kuivuuteen vaikutusta, mutta vitamiinien aloittamisen jälkeen, silmät tuntuivat paranevan nopeammin.
Sen lisäksi tilasin netistä mustikkakapseleita (en muista enää tarkkaa nimeä). Söin niitä purkillisen, mutta en huomannut kyllä paljon vaikutusta. Mustikkahan tosin vaikuttaa ainakin näköön positiivisesti, joten tuskin siitä haittaakaan oli.
3. Laitteet
Paras hankinta silmäleikkauksen jälkeen oli ehdottomasti ilmankostutin. Asuin vanhassa 1920-luvun kerrostalossa, oli todella kova pakkastalvi, joten ilmakin oli sen mukainen. Ilmankostutin helpotti kotona olemista, ja joskus pahimpina päivinä oli mukava vain oleskella ilmankostuttimen vieressä, silmät tykkää. Saman asian ajoi myös sateiset päivät. Silloin en välttämättä tarvinnut lainkaan silmätippoja, sillä kun ilmankosteus on korkea, ulkona kävelykin oli mukavaa.
Jos työskentelee tietokoneella, kannattaa asettaa näyttö hieman alaviistoon, joilloin katseen ei tarvitse nousta kovin korkealle. Se auttaa kuiviin silmiin. Myös näytön himmentäminen voi helpottaa varsinkin jos silmät ovat arat.
4. Muuta
Tiedän, että suurimmalla osalla silmäleikkaus ei ole aiheuttanut tällaista yhtä suurta operaatiota silmien kuivumisen suhteen. Jos jollain epäonnisella on käynyt samoin kuin minulla, niin paras neuvo on, että aika kyllä (yleensä) parantaa. Minulla kaikki aika meni silmien miettimiseen. Silloin vasta ymmärsin, miten tärkeä asia silmät on. Yleensä niitä ei edes ajattele, paitsi jos ne tuntuu koko ajan päässä pahalta.
Minulla auttoi sitkeä uskominen ja kaikkien näiden yllä lueteltujen asioiden SÄÄNNÖLLINEN käyttö. Yhtäkkiä kesällä huomasin, että silmät voivatkin jo huomattavasti paremmin.
Ja nykyään kun lähes kaikki toiminta tapahtuu koneilla ja ruutujen äärellä, suosittelen hankkimaan musiikkia ja äänikirjoja! Kun ei pysty tekemään mitään esimerkiksi tietokoneella, minä ainakin löysin yllättäen aikaa kuunnella äänikirjoja. Ja silmätkin sai samalla lepoa. :)
Tsemppiä kaikille silmäleikkauksista toipuville tai sinne meneville! :)
P.S. Joku kyseli kommenteissa, tuntuvatko silmäni vielä oudoilta. Kirjoitin siitä oudosta tunteesta joskus aiemmin. Suoraan sanottuna eivät tunne. Tai sitten olen tottunut niihin, mutta en muista miltä silmät ennen tuntuivat. Nyt ne tuntuu hyviltä ja täysin normaaleilta. :)
lauantai 30. huhtikuuta 2016
lauantai 30. tammikuuta 2016
Kolme vuotta silmäleikkauksesta - kuulumisia
Niinhän siinä helposti käy, että asiat jotka elämässä ei ole ajankohtaisia, unohtuvat helposti kokonaan. Ajattelin tulla nyt pitkästä aikaa kertomaan kuulumisiani tänne.
Silmien laserleikkauksesta on kohta kulunut kolme vuotta. Ja uskomatonta, mutta totta, olen jopa unohtanut joskus käyttäneeni silmälaseja! Nykyään stressaan jo toista ongelmaa (hiustenlähtöä, seuraava blogi varmaan sitten siitä...). Joskus kun näen toisen ihmisen pyyhkivän vesisateessa silmälasejaan, saatan muistaa miltä tuntui omistaa lasit. Toisaalta en enää edes juurikaan muista miltä tuntui käyttää laseja. Tuntuisi oudolta, jos sellaiset tuossa nenällä yhä keikkuisi.
Huomaan kyllä keskustelevani usein leikkaksesta. Jos joku uusi ihminen mainitsee silmälasit tai näön, huomaan saman tien kertovani olleeni leikkauksessa. :D Osa jopa entisistä työkavereista on unohtanut, että minulla oli joskus silmälasit ja ihmettelevät asiaa, kun kerron siitä.
Mutta niihin varsinaisiin kuulumisiin. Silmäni voivat oikein hyvin. Tai en ainakaan ole havainnut mitään ongelmaa. En ole nyt varmaan melkein kahteen vuoteen käynyt näentarkastuksessa eikä ole ollut kyllä tarvettakaan. Joskus töissä (8 h tietokoneella) tuntuu, että tietokoneen näyttö on vaikea katsoa, mutta varmaan osaltaan johtuu vaan kuivuvista tai väsyneistä silmistä. Ehkä lähinäössä voi olla jotain heikentymistä, mutta ei niin paljon, että olisi ongelmia tullut. Kaukonäkö on edelleen supertarkka, nautin erityisesti kirkkaalla säällä kauas katsomisesta, näen niin tarkkaan kaiken!
Sen olen kyllä huomannut, että hämäränäkö on vähän aiempaa heikompi. Esimerkiksi jos olen syksyllä lenkillä ja poikkean tieltä metsäpolulle, en meinaa millään nähdä edes koko polkua, eikä siihen yleensä juurikaan auta silmien totuttaminen pimeään. Tuntuu, että hahmottamiskyky on jotenkin vaikeaa pimeässä. Yleensä ongelma on ratkennut niin, että olen tarrannut toiseen ihmiseen kiinni, jos siis en yksin ole liikkunut metsässä. Ja siis kyllä pimeässäkin näkee, mutta jotenkin epävarmempi olo kuin ennen.
Sama myös pimeällä kaikki kirkkaat valotaulut. En kyllä muista, miten ennen näin ne laseilla, mutta joskus esimerkiksi linja-auton numeroa voi olla kaukaa vaikea erottaa, kun valot hieman "leviää". Ei kylläkään läheskään samalla lailla kuin leikkauksen jälkeen, vähän vain.
Silmien kuivumisesta en ole kärsinyt enää yhtään! Ennen leikkausta jouduin käyttämään silmätippoja jopa silmälasien kanssa ja kuten tänne olen kirjoittanut, leikkauksen jälkeen kuivat silmät olivat suoraan helvetistä. Mutta nykyään ei mitään! Nyt kovilla pakkasilla kävin ostamassa kertakäyttötippoja, kun silmät tuntuivat vähän kuivuvan, mutta taisin kerran muistaa laittaa niitä...
Kaiken kaikkiaan olen todella tyytyväinen, että menin leikkaukseen. Se pelotti ihan hitosti, sen jälkeen pelotti vielä enemmän ja niinä päivinä, kun tiputtelin tippoja silmini, ehdin moneen kertaan katua päätöstä. Mutta nyt en ole enää katunut lainkaan. Elämä on mahtavaa ilman laseja! Reissaaminenkin on niin paljon helpompaa! Ja koko elämä ylipäätään!
Ainoat huonot puolet ovat ne, että yhtäkkiä silmien alla on näkyvillä kamalat silmäpussit (harkitsen vakavissani imagolaseja), näin pitkään (ja näen välillä yhä) painajaisia siitä, kuinka en enää näekään mitään ilman laseja ja että olen muuttunut tosi araksi kaikkeen mikä liittyy silmiin. En voi katsoa, kun meidän koiralle laitetaan silmätippoja ja en voi enää edes kuvitella laittavani piilolinssejä omiin silmiini. Kai sitä jotenkin muuttui niin varovaiseksi silmien kanssa leikkauksen jälkeen, että kohtelee niitä nykyään silkkihansikkain. Pari kertaa olen muuten ottanut ripsien kestovärjäyksen, mutta luovuin siitä, koska kosmetologit hinkkaa niin kovaa silmiä, että pelkään tosissani joutuvani uuteen leikkaukseen. ;D
Tässäpä pikaisesti kuulumisiani. Voisin yrittää kirjoitella vähän lisää joku päivä esimerkiksi tuotteista, joita käytin leikkauksen jälkeen. Ja jos joku haluaa kuulla hiustenlähtöasioista, niin mielellään perustan blogin siihenkin. ;)
Silmien laserleikkauksesta on kohta kulunut kolme vuotta. Ja uskomatonta, mutta totta, olen jopa unohtanut joskus käyttäneeni silmälaseja! Nykyään stressaan jo toista ongelmaa (hiustenlähtöä, seuraava blogi varmaan sitten siitä...). Joskus kun näen toisen ihmisen pyyhkivän vesisateessa silmälasejaan, saatan muistaa miltä tuntui omistaa lasit. Toisaalta en enää edes juurikaan muista miltä tuntui käyttää laseja. Tuntuisi oudolta, jos sellaiset tuossa nenällä yhä keikkuisi.
Huomaan kyllä keskustelevani usein leikkaksesta. Jos joku uusi ihminen mainitsee silmälasit tai näön, huomaan saman tien kertovani olleeni leikkauksessa. :D Osa jopa entisistä työkavereista on unohtanut, että minulla oli joskus silmälasit ja ihmettelevät asiaa, kun kerron siitä.
Mutta niihin varsinaisiin kuulumisiin. Silmäni voivat oikein hyvin. Tai en ainakaan ole havainnut mitään ongelmaa. En ole nyt varmaan melkein kahteen vuoteen käynyt näentarkastuksessa eikä ole ollut kyllä tarvettakaan. Joskus töissä (8 h tietokoneella) tuntuu, että tietokoneen näyttö on vaikea katsoa, mutta varmaan osaltaan johtuu vaan kuivuvista tai väsyneistä silmistä. Ehkä lähinäössä voi olla jotain heikentymistä, mutta ei niin paljon, että olisi ongelmia tullut. Kaukonäkö on edelleen supertarkka, nautin erityisesti kirkkaalla säällä kauas katsomisesta, näen niin tarkkaan kaiken!
Sen olen kyllä huomannut, että hämäränäkö on vähän aiempaa heikompi. Esimerkiksi jos olen syksyllä lenkillä ja poikkean tieltä metsäpolulle, en meinaa millään nähdä edes koko polkua, eikä siihen yleensä juurikaan auta silmien totuttaminen pimeään. Tuntuu, että hahmottamiskyky on jotenkin vaikeaa pimeässä. Yleensä ongelma on ratkennut niin, että olen tarrannut toiseen ihmiseen kiinni, jos siis en yksin ole liikkunut metsässä. Ja siis kyllä pimeässäkin näkee, mutta jotenkin epävarmempi olo kuin ennen.
Sama myös pimeällä kaikki kirkkaat valotaulut. En kyllä muista, miten ennen näin ne laseilla, mutta joskus esimerkiksi linja-auton numeroa voi olla kaukaa vaikea erottaa, kun valot hieman "leviää". Ei kylläkään läheskään samalla lailla kuin leikkauksen jälkeen, vähän vain.
Silmien kuivumisesta en ole kärsinyt enää yhtään! Ennen leikkausta jouduin käyttämään silmätippoja jopa silmälasien kanssa ja kuten tänne olen kirjoittanut, leikkauksen jälkeen kuivat silmät olivat suoraan helvetistä. Mutta nykyään ei mitään! Nyt kovilla pakkasilla kävin ostamassa kertakäyttötippoja, kun silmät tuntuivat vähän kuivuvan, mutta taisin kerran muistaa laittaa niitä...
Kaiken kaikkiaan olen todella tyytyväinen, että menin leikkaukseen. Se pelotti ihan hitosti, sen jälkeen pelotti vielä enemmän ja niinä päivinä, kun tiputtelin tippoja silmini, ehdin moneen kertaan katua päätöstä. Mutta nyt en ole enää katunut lainkaan. Elämä on mahtavaa ilman laseja! Reissaaminenkin on niin paljon helpompaa! Ja koko elämä ylipäätään!
Ainoat huonot puolet ovat ne, että yhtäkkiä silmien alla on näkyvillä kamalat silmäpussit (harkitsen vakavissani imagolaseja), näin pitkään (ja näen välillä yhä) painajaisia siitä, kuinka en enää näekään mitään ilman laseja ja että olen muuttunut tosi araksi kaikkeen mikä liittyy silmiin. En voi katsoa, kun meidän koiralle laitetaan silmätippoja ja en voi enää edes kuvitella laittavani piilolinssejä omiin silmiini. Kai sitä jotenkin muuttui niin varovaiseksi silmien kanssa leikkauksen jälkeen, että kohtelee niitä nykyään silkkihansikkain. Pari kertaa olen muuten ottanut ripsien kestovärjäyksen, mutta luovuin siitä, koska kosmetologit hinkkaa niin kovaa silmiä, että pelkään tosissani joutuvani uuteen leikkaukseen. ;D
Tässäpä pikaisesti kuulumisiani. Voisin yrittää kirjoitella vähän lisää joku päivä esimerkiksi tuotteista, joita käytin leikkauksen jälkeen. Ja jos joku haluaa kuulla hiustenlähtöasioista, niin mielellään perustan blogin siihenkin. ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)